KESKIAIKAISET LINNAT

Hämeen linna

Rakennushistoria

Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta on epäselvä, mutta yleisimmän käsityksen mukaan rakentaminen alkoi 1200-luvun jälkipuoliskolla. Alun perin linna on sijainnut saarella, joka kuitenkin on sittemmin kasvanut kiinni mantereeseen. Eerikinkronikan mukaan linnan rakennutti Birger-jaarli, joka Lyypekin kaupunginkronikan mukaan pakotti Suomen Ruotsin kruunun alaisuuteen. Nykytutkimuksen mukaan tämä valloitus alkoi vuonna 1249. Linnan rakennushistoriasta väitöskirjansa tehneen Knut Draken mukaan Hämeen linnan vanhin rakennusvaihe on kuitenkin hieman Birger-jaarlia myöhäisempi. Se, että linnaa tarvittiin valloitetun alueen verovarojen keruuseen ja säilytykseen ennen niiden kuljettamista Turkuun ja sieltä Ruotsiin, puhuu kuitenkin 1200-luvun puolivälin puolesta. Hakoisten kaltaiselle korkealle jyrkkäseinäiselle linnavuorelle suuren tavaramäärän kuljettaminen ei olisi ollut mielekästä. Samoin vankien säilytyksen kannalta linna oli välttämätön. Samalla se tarjosi valloittajalle suojan suomalaisten kapinoita ja venäläisten hyökkäyksiä vastaan.

1700-luvulle tultaessa linna oli korjausyrityksistä huolimatta päässyt pahasti rapistumaan. Valtakunnan itäisempien linnoitusten jouduttua isossavihassa ja pikkuvihassa Venäjän haltuun Hämeen linnan vahvistaminen ja modernisointi tuli välttämättömäksi. Kuningas Kustaa III:n käskystä Axel Magnus von Arbin suunnitteli linnan ympärille ajanmukaisen linnoitus- ja bastionijärjestelmän. Tämä vallituskehä vesihautoineen on edelleen selvästi nähtävillä keskiaikaisen linnan ympärillä. Suomen sodan jälkeen linna toimi ensin venäläisten joukkojen kasarmina ja sitten naisvankilana aina vuosiin 1953 (päälinna) ja 1972 (kehämuurirakennukset) asti. Linnalla oli varsin ikävä maine naisvankien keskuudessa: vielä vuonna 1944 jokainen siihen asti vaiti pysynyt naisvanki alkoikin puhua kuulustelussa kaiken tietämänsä - jos vaitiolon hinnaksi tulisi lähtö Hämeen linnaan. [2]. Samoin Hämeen linnassa poliittisista syistä vuosina 1919 - 22 ollut Ida Aalle-Teljo kertoo muistelmissaan varsin karmivia asioita vankilasta.

Turun linna

1500-luvun puolivälissä, Kustaa Vaasan aikaan Turun linnaan rakennetaan mm. renessanssikerros
ja sinne kuninkaan- ja kuningattarensalit. Päälinnan pihalta puretaan vanha välimuuri. Porrastornit
valmistuivat. Tykit vaikuttivat puolustustarpeisiin ja asuminen ja puolustus erkaantuivat toisistaan.

1560-luvulla Juhana herttua ja hänen puolalainen puolisonsa Katarina Jagellonica viettävät
loistokasta hovielämää Turun linnassa. Linnan kahteen osan jakanut muuri purettiin, keskiaikaisia huoneita yhdistettiin ja ampumakerroksen tilalle rakennettiin uusia avaria salikerroksia. Sisäpiha sai uuden porrastornin, josta pääsi eteläsiiven eri kerroksiin. Lasi-ikkunoita ja paneloituja kattoja.

1570-1571 Esilinnan vankilassa viruu Ruotsin kuningas Erik XIV.

1614 päälinna vaurioituu tulipalossa kuningas Kustaa II Aadolfin vierailun aikana. Kunnostustyöt
jäävät vähäisiksi. Linnan elämä keskittyy esilinnan puolelle.

1600 –luvulla linnassa toimii Turun hovioikeus ja 1635 Maaherran residenssi ja lääninkanslia sijoitetaan Turun linnaan. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe asuu Turun linnassa ja siellä toimii hänen kansliansa 1637-1640.

1770-luvulla linna muutetaan vankilaksi.

1881 Turun kaupungin historiallinen museo aloittaa toimintansa linnassa.

1941 päälinna vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa.

1961 Sotien jälkeen käynnistyneet kunnostustyöt valmistuvat. Linna palautetaan keskiaikaiseen ja osin 1500-luvun asuunsa. Ulkoasu säilytetään yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.

1977 Esilinnan korjaustyö aloitetaan.

Nykyisin Turun linnassa on kaupungin historiasta ja esihistoriasta kertova perusnäyttely, sekä 1600-, 1700- ja 1800-lukua esittelevät tyylihuoneet. Esilinnan nähtävyyksiin kuuluu myös Erik XIV:n vankila, renessanssikerroksen pienoismalli aikakauden asuihin puettuine nukkeineen sekä raha- ja mitalikabinetti. Päälinnan ullakkokerroksessa on esillä pukuja, lasi-, posliini-, keramiikka-, kulta- ja hopeaesineitä sekä leluja. Linnassa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä, konsertteja sekä lastentapahtumia.

1500-luvulla linna oli perinpohjaisten uudistusten alaisena. Päälinnan tornia ja luultavasti myös siipirakennuksia korotettiin ja uusia lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen siipirakennuksen ulkolaitaan. Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen jatkona 6,5 metriä korkea harmaakivimuuri. Manttelin ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia, muun muassa rantaulkonemalle pohjoispuolella kahdeksantahkoinen linnake vuonna 1561. 1560-luvulla rakennettiin holvattu tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin, ja esilinnassa korvattiin puurakennukset kivestä tehdyillä, jotka luultavasti silloin tulivat muodostamaan sen yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, jonka vieläkin näemme linnan länsiosassa.

Vuosina 1606–08 rakennettiin vieläkin jäljellä oleva porttirakennus päällikön asunnoksi. Vuosisadan lopulla rakennettiin ulkovallien kulmiin bastionit.

Vuonna 1710 linna joutui venäläisten valtaan. Esilinnan rakennusten julkisivut ja sisustus lienevät pääasiassa heidän työtään; päälinnassa uusittiin ainakin pohjoinen siipirakennus. Linna rappeutui vähitellen ja vaurioitui pahoin tulipalossa 1860-luvulla, mutta uusittiin vuosina 1891–94. Tuolloin myös torni valkaistiin.

SUOMEN KESKIAIKAISET LINNAT

Hämeen linna

Rakennushistoria

Turun linna

Viipurin linna