Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!

SUOMEN KESKIAIKAISET LINNAT

  Turun linna   |    Viipurin linna

Hämeen linna


Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Museona oleva linna sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa Vanajaveden rannalla.

Rakennushistoria

Hämeen linnan tarkka perustamisajankohta on epäselvä, mutta yleisimmän käsityksen mukaan rakentaminen alkoi 1200-luvun jälkipuoliskolla. Alun perin linna on sijainnut saarella, joka kuitenkin on sittemmin kasvanut kiinni mantereeseen. Eerikinkronikan mukaan linnan rakennutti Birger-jaarli, joka Lyypekin kaupunginkronikan mukaan pakotti Suomen Ruotsin kruunun alaisuuteen. Nykytutkimuksen mukaan tämä valloitus alkoi vuonna 1249. Linnan rakennushistoriasta väitöskirjansa tehneen Knut Draken mukaan Hämeen linnan vanhin rakennusvaihe on kuitenkin hieman Birger-jaarlia myöhäisempi. Se, että linnaa tarvittiin valloitetun alueen verovarojen keruuseen ja säilytykseen ennen niiden kuljettamista Turkuun ja sieltä Ruotsiin, puhuu kuitenkin 1200-luvun puolivälin puolesta. Hakoisten kaltaiselle korkealle jyrkkäseinäiselle linnavuorelle suuren tavaramäärän kuljettaminen ei olisi ollut mielekästä. Samoin vankien säilytyksen kannalta linna oli välttämätön. Samalla se tarjosi valloittajalle suojan suomalaisten kapinoita ja venäläisten hyökkäyksiä vastaan.

Linnaa laajennettiin harmaakivellä 1300-luvulla ja myöhemmin siirryttiin käyttämään tiiltä. Hämeen linna onkin Pohjoismaiden parhaiten säilynyt keskiaikainen tiililinna. Rakennushistoria on varsin selvästi nähtävissä linnan profiilissa. Myös esilinna noudattaa samaa rakennetta, alimpana on keskiaikainen harmaakivikerros ja sen päällä tiilikerros. Linna oli muodoltaan neliömäinen kastelli ja hyvin samankaltainen saksalaisten Baltiaan rakentamien keskiaikaisten linnojen kanssa. Saksalaisvaikutteet ovat ilmeisesti määränneet myös tiilen rakennusmateriaalina, joita valmistivat saksalaiset käsityöläiset paikan päällä.[1] 1400-luvun lopulla Hämeen linnan sotilaallinen merkitys pieneni, kun Ruotsin itäraja oli huomattavasti idempänä. Tällöin puolustuksen pääpaino oli Olavinlinnalla ja Viipurin linnalla. Linna toimi kuitenkin Hämeen alueen taloudellisena ja poliittisena keskuksena, ja Hämeenlinnan kaupunki onkin syntynyt sen kupeeseen 1639.



Turun linna


Turun linna Aurajoen suulla Anniemellä sijaitseva linna 1200-luvulta. Linnaa alettiin rakentaa jo 1280-luvulla. Aluksi linna oli tarkoitettu kuninkaan käskynhaltijan ja hänen sotilaittensa leiriksi ja tukikohdaksi, mutta muutettiin 1300-luvulla asuinlinnaksi. Linnan rakennustyöt käynnistettiin 1280-luvulla ja saatettiin päätökseen usean eri rakennusvaiheen jälkeen Juhana-herttuan aikana 1500-luvun lopulla, jolloin linnan puolustus siirrettiin ympäröiville valleille. Jo 1300-luvulta on joitakin mainintoja linnassa toimineista apteekkareista, mutta vasta Juhana-herttuan aikana vuodesta 1558 siellä toimi nimeltä tunnettu linnanapteekkari ja parturi, mestari Mathias Erbach, jota Turun linna avusti alkuun ja maksoi sitten 200 taalarin vuosipalkkaa. Samoihin aikoihin Turun linnaan saapui Puolasta Katariina Jagellonican seurueeseen kuuluva apteekkari Mathias Losius, joka toi mukanaan käyttökelpoisen lääkevaraston. Turun linnan puutarhassa kasvatettiin vuonna 1583 timjamia, laventelia, venkolia, artisokkaa, neilikoita ja pitkiä retikoita.

Linnan historian loistokkainta aikaa olivat vuodet 1556-63, jolloin täällä asui kuningas Kustaa Vaasan poika Juhana . Linnalla on keskeinen merkitys maamme historiassa, varsinkin hallintokeskuksena 1600-luvulle saakka, jolloin tuli vuonna 1614 tuhosi päälinnan. Sen jälkeen linnaa käytettiin eri tarkoituksiin mm. vankilana. Sodissa 1939-44 linna vaurioitui pahoin. Linnassa tehtiin entistämistyöt vuosina 1946-61, jolloin linna saatettiin nykyiseen 1500-luvun mukaiseen asuunsa. Linnassa on mm. Turun maakuntamuseo, Linnankirkko ja juhlakerros. Esilinna restauroitiin vuosina 1977-86. Sen jälkeen restaurointia jatkettiin päälinnassa. Turun linna täytti 700-vuotta 14.9.1980.

Turun linna on perustettu Aurajoen kallioiselle saarelle 1280-luvulla. Sotilaiden linnaleiristä kehittyi 1600-luvulle tultaessa jyhkeä hallintolinna, jonka hallinnasta Ruotsin ylimykset ovat taistelleet. Turun kaupunki on kasvanut linnan ympärille ja linnan saari on yhdistynyt mantereeseen. Turun linna ja Turun tuomiokirkko ovat kautta vuosisatojen hallinneet kaupunkikuvaa ja olleet Turun vertauskuvia.

1280-luvulla Ruotsin kuningas nimittää Suomen Turkuun ensimmäisen käskynhaltijan Kaarle
Kustaanpojan. Linnaleirin rakennustyöt alkavat kallioisella saarella Aurajoen suulla. Suomi on näin
vakiinnuttanut asemansa Ruotsin valtiokoneistossa. Linna oli suorakaiteen muotoinen harmaakivestä rakennettu leirilinna eli kastelli. Sen korkeissa muureissa oli portit ja päädyissä porttitornit. Muurin harjaa kiersi ampumakäytävä.

1300-luvun alussa leirilinnaa laajennetaan ja se muutetaan suljetuksi hallintolinnaksi. Sivumuurien portit muurataan umpeen ja linna jaetaan välimuurilla kahteen osaan, päälinnaan ja
esilinnaan. Itäinen porttitorni jää portiksi, läntisestä tehdään asuintorni. Kuninkaansali valmistuu. Kuningas Maunu Eerikinpoika vierailee linnassa kahdesti.

1300-luvun lopulla mm laamanni Bo Joninpoika Grip laajentaa linnaa ja rakennuttaa keskiaikaisen
kuninkaansalin holvit uudelleen. Linnan neljälle sivulle rakennetaan siipirakennukset.  Linnassa on noin 40 huonetta ja se kuuluu Pohjoismaiden suurimpiin.
 
1400-1500-lukujen taitteessa rakennetaan valtionhoitaja Sten Sturelle nimetty pohjoissiiven ristiholvattu kirkko.



Viipurin linna


Viipurin linna ( ruots. Viborgs slott) sijaitsee Viipurissa, Karjalankannaksella, tarkemmin sanottuna pienellä kalliosaarella Suomenvedenpohjan Viipurinlahteen yhdistävän ahtaan salmen kupeessa. Linna rakennettiin vuonna 1293 ruotsalaisten Karjalaan tekemän kolmannen ristiretken aikana. Suomi menetti linnan talvisodassa ja uudestaan jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle. Nykyisin linna sijaitsee Venäjän alueella.

 Historia

Linnassa voidaan erottaa päälinna, joka on nelikulmainen yhtenäinen rakennusryhmä saaren itäosassa, sen korkeimmalla kalliolla, sekä esilinna, jonka muodostavat rantoja seuraavat ja päälinnaa ympäröivät varustukset ja rakennukset. Päälinnan sydämenä on vankka, alaosaltaan nelikulmainen, yläosaltaan kahdeksankulmainen torni, johon itäpuolelta muut rakennukset pitkulaista nelikulmaista sisäpihaa ympäröiden yhtyvät.

Tornista on jäljellä ainoastaan sen harmaakivinen alaosa linnan alkuajoilta. Vuosina 1561–1564 purettiin näet tornin yläosa toisen kerroksen tasalle ja rakennettiin uudestaan pääasiassa tiilestä kahdeksansivuiseksi. Sisäpihaa ympäröi aluksi vain yksinkertainen vankka kehämuuri, jonka suojaan nykyiset siipirakennukset aikojen kuluessa on rakennettu. Myös linnasaaren ympärille oli alusta pitäen rakennettu suojavalli tai muuri, jonka turviin kaupunki muodostui, kunnes tilanahtauden vuoksi sen oli siirryttävä nykyiselle paikallensa.

Linnan myöhempiä rakennusaikoja keskiajalla olivat varsinkin 1440-luku, jolloin Kaarle Knuutinpoika asui siinä, ja 1400-luvun loppupuoli, jolloin muun muassa Eerik Akselinpoika Tott varusteli sitä.








Hämeenlinna

1700-luvulle tultaessa linna oli korjausyrityksistä huolimatta päässyt pahasti rapistumaan. Valtakunnan itäisempien linnoitusten jouduttua isossavihassa ja pikkuvihassa Venäjän haltuun Hämeen linnan vahvistaminen ja modernisointi tuli välttämättömäksi. Kuningas Kustaa III:n käskystä Axel Magnus von Arbin suunnitteli linnan ympärille ajanmukaisen linnoitus- ja bastionijärjestelmän. Tämä vallituskehä vesihautoineen on edelleen selvästi nähtävillä keskiaikaisen linnan ympärillä. Suomen sodan jälkeen linna toimi ensin venäläisten joukkojen kasarmina ja sitten naisvankilana aina vuosiin 1953 (päälinna) ja 1972 (kehämuurirakennukset) asti. Linnalla oli varsin ikävä maine naisvankien keskuudessa: vielä vuonna 1944 jokainen siihen asti vaiti pysynyt naisvanki alkoikin puhua kuulustelussa kaiken tietämänsä - jos vaitiolon hinnaksi tulisi lähtö Hämeen linnaan. [2]. Samoin Hämeen linnassa poliittisista syistä vuosina 1919 - 22 ollut Ida Aalle-Teljo kertoo muistelmissaan varsin karmivia asioita vankilasta.









Turun linna

 1500-luvun puolivälissä, Kustaa Vaasan aikaan Turun linnaan rakennetaan mm. renessanssikerros
ja sinne kuninkaan- ja kuningattarensalit. Päälinnan pihalta puretaan vanha välimuuri. Porrastornit
valmistuivat. Tykit vaikuttivat puolustustarpeisiin ja asuminen ja puolustus erkaantuivat toisistaan.
 
1560-luvulla Juhana herttua ja hänen puolalainen puolisonsa Katarina Jagellonica viettävät
loistokasta hovielämää Turun linnassa. Linnan kahteen osan jakanut muuri purettiin, keskiaikaisia huoneita yhdistettiin ja ampumakerroksen tilalle rakennettiin uusia avaria salikerroksia. Sisäpiha sai uuden porrastornin, josta pääsi eteläsiiven eri kerroksiin. Lasi-ikkunoita ja paneloituja kattoja.

1570-1571 Esilinnan vankilassa viruu Ruotsin kuningas Erik XIV.

1614 päälinna vaurioituu tulipalossa kuningas Kustaa II Aadolfin vierailun aikana. Kunnostustyöt
jäävät vähäisiksi. Linnan elämä keskittyy esilinnan puolelle.

1600 –luvulla linnassa toimii Turun hovioikeus ja 1635 Maaherran residenssi ja lääninkanslia sijoitetaan Turun linnaan. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe asuu Turun linnassa ja siellä toimii hänen kansliansa 1637-1640.

1770-luvulla linna muutetaan vankilaksi.

1881 Turun kaupungin historiallinen museo aloittaa toimintansa linnassa.

1941 päälinna vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa.

1961 Sotien jälkeen käynnistyneet kunnostustyöt valmistuvat. Linna palautetaan keskiaikaiseen ja osin 1500-luvun asuunsa. Ulkoasu säilytetään yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.

1977 Esilinnan korjaustyö aloitetaan.

Nykyisin Turun linnassa on kaupungin historiasta ja esihistoriasta kertova perusnäyttely, sekä 1600-, 1700- ja 1800-lukua esittelevät tyylihuoneet. Esilinnan nähtävyyksiin kuuluu myös Erik XIV:n vankila, renessanssikerroksen pienoismalli aikakauden asuihin puettuine nukkeineen sekä raha- ja mitalikabinetti. Päälinnan ullakkokerroksessa on esillä pukuja, lasi-, posliini-, keramiikka-, kulta- ja hopeaesineitä sekä leluja. Linnassa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä, konsertteja sekä lastentapahtumia.






1500-luvulla linna oli perinpohjaisten uudistusten alaisena. Päälinnan tornia ja luultavasti myös siipirakennuksia korotettiin ja uusia lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen siipirakennuksen ulkolaitaan. Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen jatkona 6,5 metriä korkea harmaakivimuuri. Manttelin ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia, muun muassa rantaulkonemalle pohjoispuolella kahdeksantahkoinen linnake vuonna 1561. 1560-luvulla rakennettiin holvattu tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin, ja esilinnassa korvattiin puurakennukset kivestä tehdyillä, jotka luultavasti silloin tulivat muodostamaan sen yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, jonka vieläkin näemme linnan länsiosassa.

Vuosina 1606–08 rakennettiin vieläkin jäljellä oleva porttirakennus päällikön asunnoksi. Vuosisadan lopulla rakennettiin ulkovallien kulmiin bastionit.

Vuonna 1710 linna joutui venäläisten valtaan. Esilinnan rakennusten julkisivut ja sisustus lienevät pääasiassa heidän työtään; päälinnassa uusittiin ainakin pohjoinen siipirakennus. Linna rappeutui vähitellen ja vaurioitui pahoin tulipalossa 1860-luvulla, mutta uusittiin vuosina 1891–94. Tuolloin myös torni valkaistiin.





Site Sponsors
sponsor logo sponsor logo sponsor logo WIRED